Uutiset

Kehitysyhteistyöstä viestimiseen pohditaan jatkuvasti uusia tapoja

Artikkelin julkaisu päivämäärä

30.08.2021

Jaa sosiaalisessa mediassa

Kehitysyhteistyöviestimiseen pohditaan jatkuvasti uusia tapoja
Nenäpäivä tutustui vuonna 2018 etiopialaiseen Doriteen, joka yhdessä perheensä kanssa tekee kaikkensa tyttöjen oikeuksien eteen.

Nenäpäivä pyrkii jatkuvasti kehittämään kehitysyhteistyöviestintäänsä. Tunnettuja suomalaisia ei tulla enää lähtökohtaisesti näkemään Nenäpäivän kehitysyhteistyöstä kertovissa uusissa materiaaleissa. Tärkeintä on jatkossakin turvata varainhankinnan onnistuminen ja avun perille saaminen sinne, missä sitä eniten tarvitaan. 

NENÄPÄIVÄN videot ja kuvat kertovat tositarinoita maailmalta, viestivät avun tarpeesta ja kehitysyhteistyön aikaansaannoksista. Nenäpäivän kehitysyhteistyötä kuvaavissa videoissa keskiössä ja äänessä ovat aina ihmiset, joiden elämässä kehitysyhteistyöllä on ollut jonkinlainen merkitys. Tarinat, ihmiset ja olosuhteet kuvastavat todellisuutta.

– Meille tärkeintä on tietenkin se, että saamme avun perille sinne, missä sitä kipeästi tarvitaan. Nenäpäivän yhdeksän järjestöä tekevät pitkäjänteisesti ja väsymättä työtä, jotta lapsilla ympäri maailmaa olisi mahdollisuus hyvään ja turvattuun elämään. Nenäpäivän keräysvaroin on vuosien varrella saatu valtavasti hyvää aikaan ja haluamme turvata työn jatkumisen myös tulevaisuudessa – tekemistä riittää! kertoo Nenäpäivä-säätiön toiminnanjohtaja Riina Paasio

Nenäpäivän keräysvaroin autetaan lapsia Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Kampanjassa pyritään nostamaan eri mantereilla tehtävää kehitysyhteistyötä esille, samalla kuvastamaan erilaisia kulttuureita. Videoiden ja kuvien yhteydessä puhutaan aina tarkemmin maista tai jopa maakunnista, ei maanosista.

–  Pyrimme olemaan vahvistamatta negatiivisia stereotypioita maanosista ja ihmisistä, mutta kuitenkin kuvata totuudenmukaisesti kehitysyhteistyön ydintä – ihmisten auttamista siellä, missä avun tarve on suurin, Nenäpäivä-säätiön markkinointi- ja viestintäpäällikkö Taina Tyrväinen summaa. 

Nenäpäivä kiinnittää huomioita toimijuuden kuvaukseen

Nenäpäivässä mukana olevat yhdeksän ammattitaitoista järjestöä ovat jo vuosia tukeutuneet kehitysyhteistyökohteista palkattujen ihmisten ammattitaitoon ja hankkeita toteuttavat pääasiassa juurikin paikalta palkatut toimijat – ihmiset, jotka tuntevat oman kulttuurinsa ja toimivat tuntien paikallisen avun tarpeen. 

Jatkossa Nenäpäivä haluaakin viestinnässään korostaa kehittyvissä maissa asuvien ihmisten toimijuutta ja aktiivista roolia omassa elämässään. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Nenäpäivän tositarinoissa annetaan entistä enemmän sijaa ihmisille,  joiden kanssa työskennellään, niin että toimijuus ei typisty avunkohteena olemiseen. Sama pätee myös lasten tarinoita esittäviin viestintämateriaaleihin; Nenäpäivässä nähtävät materiaalit ovat aina laadittu tarkoin lapsen oikeuksia kunnioittaen.

– Nenäpäivän tositarinoissa ja kuvissa esiintyvät lapset on valittu harkiten järjestöjemme ammattilaisten taholta. Kuvaustilanteissa varmistetaan, että lapsi ja lapsen huoltajat tietävät, millaiseen käyttöön materiaali tulee. Lapsen yksityisyyden suojelemiseksi käytämme usein lapsista aliaksia, emmekä kerro lapsen tarkkaa asuinpaikkaa. Tärkeintä on varmistaa, että lapselle ja hänen perheelleen ei koidu mitään haittaa kuvatuksi tulemisesta, Tyrväinen kertoo. 

Erityisesti Nenäpäivässä kiinnitetään jatkossa huomiota siihen, millaisessa roolissa suomalaiset esiintyvät kampanjassa. Nenäpäivä ei enää lähtökohtaisesti tule lähettämään tunnettuja suomalaisia kehitysyhteistyökohteisiin. Jotta tarinoiden todenperäisyys ja ammattimainen tallentaminen voidaan varmistaa, tullaan kuitenkin  jatkossakin kehitysyhteistyökohteisiin lähettämään suomalaisia toimittajia ja filmintekijöitä.

– Meille on ensisijaisen tärkeää, että Nenäpäivän videoissa ja kuvissa näkyvät ihmiset ovat järjestöjen osaavien työntekijöiden harkiten valitsemia  ja, että he saavat mahdollisuuden kertoa elämästään omin sanoin. Haluamme jatkossakin varmistaa, että kuvamateriaali on hankittu kaikkien osapuolten oikeuksia kunnioittaen, Paasio sanoo. 

Lisäksi Nenäpäivä pyrkii siihen, että suomalaisuuden representaatio kampanjassa olisi jatkossa entistä moninaisempi ja mukaan kutsutaan aktiivisesti eri taustaisia suomalaisia. Asiaan on kiinnitetty erityistä huomiota jo tämän vuoden Nenäpäivän osalta.

– Representaatiokysymykset ovat olleet esillä Nenäpäivän tekemisessä, ja pyrimme joka vuosi kehittämään viestintäämme entistä monipuolisemmaksi ja tekemään parempia ratkaisuja. Toivomme, että keskustelua näihin kysymyksiin liittyen käydään rakentavasti ja sen avulla pystytään löytämään ratkaisuja, jotka samalla takaavat avun perille saamisen myös jatkossa, Tyrväinen toteaa. 

Nenäpäivää vietetään tänä syksynä 12. marraskuuta. Tuleva Nenäpäivä on järjestyksessään jo 15. Yle tukee Nenäpäivää ohjelmatoiminnallaan. 


Lisää mielenkiintoista luettavaa