Vesihana kutsuu kouluun Ugandassa

Nenäpäivä-kampanja kerää joka vuosi useamman järjestön voimin varoja maailman lasten hyväksi. Viime vuonna Nenäpäivä tuki UNICEFin vesi-, sanitaatio- ja hygieniatyötä Ugandassa. Työn tuloksena Ugandan koululaiset saivat esimerkiksi puhdasta vettä, jonka avulla turvallisuus, suoja tauteja vastaan ja opiskelurauha paranevat.

12-vuotias Ivan valuttaa kirkasta vettä käsiensä läpi upouuden vesihanan äärellä Unaan alakoulussa Pacharan kylässä Adjumanissa, Pohjois-Ugandassa, ja hymyilee säteilevästi.

– Käyn vesihanalla ainakin kuudesti päivässä, viidesluokkalainen julistaa.

Vesi on kaikki kaikessa, ja nyt sitä saa. Unaan alakoulun ja saman alueen muiden koulujen uudet, aurinkoenergialla toimivat vesipisteet pumppaavat puhdasta vettä koulujen keittiöihin, henkilökunnan tiloihin, vessoihin ja pihojen vesihanoihin. Virtaava vesi parantaa hygieniaa, oppimistuloksia ja yleistä turvallisuutta.

Adjumanin alueella sijaitsevan Nyumanzin pakolaisleirin koulun rehtori Phillip Tabou kertoo tyytyväisenä, että vesi lisää koulun vetovoimaa ja parantaa oppimistuloksia. Jos aiemmin oppilaat saapuivat paikalle yhdeksän jälkeen ja lähtivät lounasajan jälkeen, nyt koulut täyttyvät kahdeksalta ja tyhjenevät vasta puoli neljältä. Puhdas vesi kannustaa nyt kaikkia lapsia hakeutumaan kouluun ja myös pysymään siellä.

Kunnollinen vedensaanti turvaa myös koulun ruokahuoltoa. Puolen tunnin vedenhakumatkat eivät enää rasita lapsia. Ja kun vettä riittää kouluruokaa palvelevien kasvimaiden kasteluun, lasten ruoansaanti paranee. Monille lounas on päivän ainoa ateria ja tärkeä syy tulla kouluun.

Tytöt pääsevät nyt kouluun joka päivä

Mikä parasta, tytöt ja pojat saavat kouluissa nyt omat vessat. Unaan koulun vanhemman opettajan Alice Minziran on vaikea löytää sanoja kuvaillakseen, missä määrin vessat ja vesipisteet ovat kohentaneet yhteisön tilannetta. Aiemmin pula vedestä ja riittävästä sanitaatiosta sai monet tytöt jäämään pois koulusta kuukautisten aikana.

Nyt heidän ei tarvitse jäädä kuukautisten aikana kotiin sen pelossa, että vessaan ei pääse.

– Viimeinkin tytöt voivat rauhassa keskittyä opiskeluun, Alice Minzira kiteyttää.

Esimerkiksi Nyandeng, 15-vuotias Etelä-Sudanista kotoisin oleva pakolainen, kertoo, että aiemmin hän pysytteli kotona kuukautisten ajan. Nyt hän tulee kouluun, peseytyy koulupäivän aikana ja vaihtaa puhtaan siteen – uusissa käymälöissä on kunnolliset jäteastiat ja jopa jätteenpolttouuneja.

Kuukautiset ovat Nyandengille vihdoinkin yksityisasia, josta ei tarvitse toitottaa muille, ellei halua. Ennenhän kaikki tiesivät syyn tyttöjen säännöllisiin poissaoloihin.

Lisäksi oppilaille jaetaan kouluissa tietoa kuukautisista ja he oppivat pestävien kuukautissuojien valmistusta. Sen lisäksi, että rahaa säästyy, kuukautiset arkipäiväistyvät ja niihin liittyvä häpeä hälvenee. Uuden taidon oppiminen kiinnostaa niin poikia kuin tyttöjä – esimerkiksi Alice Minziran koulussa kuukautissuojaryhmässä onkin mukana jopa 20 poikaa!

Vesi parantaa pienimpien turvallisuutta

Vaikeakäyttöinen, vanha vesihana tai kaivo on myös lastensuojelun heikko kohta, eikä vain pitkän vedenhakumatkan vuoksi. Kun vedestä taistellaan, pienet jäävät isojen jalkoihin.

Niinkin saattoi käydä, että kyläyhteisöstä tultiin kanisterien kanssa vesipisteelle, ja koululaiset tönittiin syrjään. Enää kenenkään ei tarvitse riidellä ja jännittää, kenelle vettä riittää, sillä uusista hanoista vesi valuu hyvää vauhtia.

Kallisarvoisista vesipisteistä myös pidetään yhdessä huolta, eihän kukaan halua palata entiseen. Esimerkiksi Amelon alakoulussa kyläyhteisö on itse huolehtinut vesipisteen aitauksesta ja myös lukitsee sen yöksi. Vesipiste pysyy puhtaana, sillä kengät jätetään sen aidan ulkopuolelle.

Tyttöjen oikeudet eivät edisty ilman vettä

Puhdas vesi on elinehto ja keskeinen kasvun ja kehityksen edistäjä. Yli 44 miljoonan asukkaan Ugandassa tämä elinehto ei kuitenkaan aina toteudu. Kolmannes lapsista elää ilman kunnollista juomavettä, ja suomalaisen koululuokan verran lapsia – 33 joka päivä – kuolee likaisen veden aiheuttamaan ripuliin.

Siksi UNICEF päätti edellisvuosien tapaan kohdentaa vuoden 2021 Nenäpäivävarat vesi-, sanitaatio- ja hygieniatyöhön, eli WASH-työhön Ugandassa. Sen tavoitteena on varmistaa, että lapsilla olisi käytössään puhdasta vettä, vessa ja mahdollisuus huolehtia perushygieniasta.

Kun puhdasta vettä on tarpeeksi, lapset niin maaseudulla kuin tiiviissä kaupunkimiljöössä voivat kasvaa ja saavuttaa täyden potentiaalinsa. Myös tärkeät tyttöjen oikeudet vaativat toteutuakseen hyvät hygieniapalvelut.

Veteen kannattaa sijoittaa

UNICEFin WASH-ohjelma kohentaa Ugandan lasten tilannetta koulu kerrallaan. Veteen, sanitaatioon ja hygieniaan kannattaa sijoittaa, sillä se maksaa itsensä nopeasti takaisin tuottavuuden noustessa ja sairauksien vähentyessä: jokainen WASH-työhön panostettu dollari tuottaa neljä.

Pohjois-Ugandan alakoulujen uusissa vesivessoissa tiivistyykin kaikki se, mikä vedessä, sanitaatiossa ja hygieniassa on lapsille tärkeää: kun lapset saavat puhdasta vettä juodakseen, kun koulu saa turvallista vettä ruoanlaittoon ja kun koulussa peseytyy siisteissä tytöille ja pojille tarkoitetuissa omissa WC-tiloissa, itse koulunkäyntiin jää tarpeeksi energiaa. Samalla tyttöjen koulunkäyntimahdollisuudet ja oppimistulokset paranevat. Ja kun koulussa omaksuu hyvät hygieniatavat, ne siirtyvät helpommin myös koteihin. Pelkästään Adjumanissa ja sen lähiympäristössä 9 400 oppilasta on hyötynyt paremmasta vedensaannista.

UNICEF edistää innovatiivisia ratkaisuja

Nenäpäivä on yksi UNICEFin vesi-, sanitaatio- ja hygieniaohjelman tukijoista. Vuonna 2021 ohjelmatyön tuloksena 34 000 oppilasta noin 70 koulussa ja 40 terveyskeskusta Ugandassa saivat uudet tai korjatut, aurinkoenergialla toimivat vessat ja vesipisteet, jotka kestävät paremmin myös sään ääri-ilmiöitä – Uganda kuuluu maihin, joita ilmastonmuutos kurittaa ankarasti. UNICEFin ratkaisut myös vesihuollossa ovat kestäviä: vettä kierrätetään ja pumpataan aurinkoenergialla ja käymäläjätettä voidaan käyttää energiantuotantoon.

Lähes sadan koulun tytöt saivat hygieniatarvikkeita ja kuukautisiin liittyvää koulutusta, ja yli 420 kylää sitoutui siihen, ettei tarpeita tehdä enää ulos.

Koronapandemia lisäsi WASH-työn merkitystä entisestään: yli miljoona lasta hyötyi kouluihin jaetuista hygieniatarvikkeista, joiden avulla koulunkäynnistä tuli koronan kannalta turvallisempaa. Kaikista lapsista haavoittuvimpia ovat pakolaislapset. Nenäpäivä-tuen turvin parannettiin juuri Ivanin, Nyandengin ja yli 23 000 muun lapsen sanitaatiopalveluja pakolaisyhteisöissä.

Teksti: Lotta Ehrnrooth, UNICEF
Kuvat: UNICEF/ Mugisha