Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on suuret vaikutukset kehittyviin maihin, mutta ne jäävät vähemmälle huomiolle

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on mullistanut Euroopan turvallisuuspolitiikan, mutta sodan globaalit vaikutukset saattavat osoittautua jopa suuremmaksi uhaksi. Samalla, kun autamme Ukrainaa ja ukrainalaisia pakolaisia, on tärkeää muistaa, että kriisin taloudelliset vaikutukset uhkaavat kehittyviä maita nostamalla ruuan, energian ja monien hyödykkeiden hintaa. Inflaation kiihtyminen uhkaa myös johtaa köyhyyden lisääntymiseen, jolla on suuri vaikutus lapsiin ja nuoriin. Huolena on, että muut kriisit jäävät vähemmälle huomiolle.

Kulkutautia ja sotaa seuraa nälkä

Jo ennen Ukrainan sotaa, globaali ruokaturvatilanne on ollut vaikea. Elintarvikkeiden tuotantoketjut ovat olleet koronakriisin jäljiltä vaikeuksissa, ja ruuan hinta on noussut pandemian alkupuolelta asti. 

Myös ilmastonmuutos on vaikeuttanut tilannetta. Esimerkiksi Itäisessä Afrikassa ja erityisesti Afrikan sarven alueella on meneillään pahin kuivuus vuosikymmeniin. Alueella näkyvät ilmastokriisin vaikutuksen näkyvät pahimmillaan: veden ja ruuan puute uhkaa jopa 20 miljoonaa ihmistä.  

Nyt Ukrainan sota on vaikeuttanut tilannetta entisestään.  

Ukraina ja Venäjä ovat suuria viljan, elintarvikkeiden ja lannoitteiden tuottajia ja useat kehittyvät maat ja hauraat valtiot ovat riippuvaisia näistä maista tuotavasta vehnästä. Somaliassa tämä osuus on ollut 90 %, samoin syvästä talouskriisistä kärsineessä Libanonissa. 

Vehnän lisäksi kummallakin maalla on iso rooli myös auringonkukkaöljyn, ohran ja maissin maailmanmarkkinoilla. Venäjän toimia tukeva Valko-Venäjä on puolestaan iso lannoitteiden tuottaja. 

Sota ja talouspakotteet vaikeuttavat viljelyä ja vientiä, mikä nostaa ruoan hintaa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n hintaindeksin mukaan ruoan hinta onkin noussut historiallisen korkealle tasolle. Inflaation myötä myös energian ja monien muiden hyödykkeiden hinnat ovat kovassa nousussa – kuten hyvin tiedämme myös täältä Suomesta. Energian hinnan nousu nostaa kuljetuskustannuksia, mikä heijastuu ruoan hinnan lisäksi myös moniin muihin tuotteisiin.  

Lisäksi inflaatio uhkaa hidastaa talouskasvua ja johtaa velkakriisin kärjistymiseen monissa kehittyvissä maissa. Tämä tarkoittaa kasvavaa köyhyyttä ja poliittisen epävakauden riskiä. Köyhyyden lisääntymisellä on suuri vaikutus esimerkiksi lasten ja nuorten koulutukseen, jonka parissa Kirkon Ulkomaanapu erityisesti työskentelee.  

Pandemia on jo valmiiksi lisännyt koulupudokkuutta ja oppimisvajetta, ja nyt ruokakriisi ja inflaation mukanaan tuoma köyhyyden lisääntyminen uhkaavat tehdä uusia tuhoja. Köyhyys on juurisyy sille, miksi etenkin tytöt otetaan pois koulusta. Koulutuksen ulkopuolelle putoaminen lisää lapsiavioliittojen, teiniraskauksien ja lapsityön määrää.

Koulutukseen ja toimeentuloon panostaminen ehkäisee konflikteja

Meneillään oleva kriisi uhkaa myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Avun tarve kasvaa, mutta samalla saattaa olla, että tähän työhön käytössä olevat resurssit supistuvat. Nyt on todella tärkeää taata, että pitkäjänteinen kehitysyhteistyö saa jatkua.  

Kehitystavoitteista tulee pitää kiinni ja niiden edistämiseksi kanavoidun rahoituksen tulee mieluummin kasvaa kuin vähentyä. 

Kirkon Ulkomaanavun kokemus korostaa sitä, että investoinnit koulutukseen, toimeentuloon, konfliktien ehkäisyyn ja rauhantyöhön sekä aitoihin kumppanuuksiin ovat tehokkainta ja halvinta kriisinhallintaa. 

Jo ennen sodan alkua humanitaarisen avun tarve maailmalla oli ennätyksellisellä tasolla pandemian, ilmastokriisien ja pitkittyneiden konfliktien myötä.  

Venäjän sota Ukrainassa ja kriisin maailmanlaajuiset vaikutukset korostavat tarvetta pitää kiinni Suomen ja EU:n sitoumuksista nostaa kehitysrahoitus 0,7 % bruttokansantulosta tasolle. 

Huolena on, että Ukrainan sodan myötä maailman muut kriisit jäävät vähemmälle huomiolle, mikä johtaa epävakauden lisääntymiseen myös muualla maailmassa. 

Samalla lähetetään kehittyville maille erittäin huono viesti siitä, että sodan ja sanktioiden vaikutuksista muuhun maailmaan ei pohjoisessa välitetä, mutta silti toivotaan tukea Ukrainalle.

Kehitysyhteistyö ei saa jäädä jalkoihin 

Nyt useat kriisit uhkaavat maailman vakautta samanaikaisesti. 

Korona, ilmastokriisi ja konfliktit horjuttavat monia valtioita. Kansalaisyhteiskunnan tilaa on monessa maassa kavennettu, ihmisoikeudet ja demokratia ovat ottaneet takapakkia – varsinkin naisten oikeudet ja tasa-arvo ovat jatkuvien hyökkäysten kohteena. 

Nyt sota Euroopassa vie helposti huomion kovaan turvallisuuteen, vaikka myös inhimillinen turvallisuus on uhattuna sekä suorasti että epäsuorasti.  

Huolena on, että pitkäjänteinen kehitysyhteistyö ja panostukset konfliktien ennaltaehkäisyyn jäävät liian vähälle huomiolle. 

Toimimattomuuden hinta on korkea. Viime vuosina olemme ottaneet takapakkia monessa jo saavutetussa kehityksen mittarissa ja YK:n mukaan seurauksena voi olla kehityksen kannalta “kadotettu vuosikymmen”, ellemme toimi.

Pandemian, ilmastokriisin ja sodan on vihdoin herätettävä meidät siihen, että ihmiskunnan isot ongelmat vaativat panostuksia ja yhteisiä ratkaisuja. 

Myös yritysten ja yksityisten ihmisten apua tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Kiitos, että tuet työtämme Nenäpäivän kautta.

Kirjoittaja

Tapio Laakso

Kirjoittaja on vaikuttamistyön päällikkö Kirkon Ulkomaanavulla.