Tuore tutkimus: suomalaiset osallistuvat mielellään Nenäpäivään
Maailman lapsille varoja keräävä Nenäpäivä sijoittuu kärkisijoille suomalaisten mielikuvissa järjestöistä ja keräyksistä, kertoo Taloustutkimus Oy:n juuri julkaisema Hyväntekeväisyys 2020 -tutkimus. Tutkimuksessa arvioitiin 39 eri järjestön tai keräyksen tunnettuutta, tukijoiden määrää ja kuutta eri mielikuvatekijää.
Tutkimuksen kyselyyn vastasi tämän vuoden helmikuussa 2598 suomalaista, joiden mielestä Nenäpäivä on kaikista hyväntekeväisyyskohteista kuudenneksi mieluisin. Nenäpäivä pärjäsi erityisen hyvin, kun arvioitiin toimijoiden helposti lähestyttävyyttä, nykyaikaisuutta ja julkisuudessa näkymistä – näissä kaikissa Nenäpäivä oli neljän kärjessä. Nenäpäivä myös tunnetaan entistä paremmin: lähes kaikki kyselyyn vastaajat, eli 94 prosenttia kertoivat tietävänsä Nenäpäivän.
– Nenäpäivän on tarkoitus nostattaa joka vuosi auttamisen halua ja tarjota erilaisia keinoja hyvän tekemiseen. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että Nenäpäivän tukijoilla on suuri sydän. Nenäpäivään osallistuneet kertoivat lahjoittaneensa myös moniin muihin hyväntekeväisyyskohtaisiin sekä ulkomailla että kotimaassa, iloitsee Nenäpäivän toiminnanjohtaja Riina Paasio.
Nenäpäivä keräsi vuonna 2019 huimat 2,3 miljoonaa euroa maailman lapsille. Tällä summalla autetaan maailman kaikkein heikoimmassa asemassa olevia lapsia yhdeksän luotettavan järjestön ammattitaidolla. Nenäpäivän avulla järjestöjen pitkäkestoisella kehitysyhteistyöllä edistetään lasten koulutusta, terveyttä, ravinnonsaantia ja turvallisia kasvuolosuhteita. Tänä vuonna Nenäpäivä auttaa lapsia yhteensä 17 eri maassa Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.
Seuraavan kerran Nenäpäivää vietetään tulevana syksynä, kun kampanja starttaa 29.10. ja huipentuu erilaisin tempauksin varsinaisen Nenäpäivän viettoon 13.11. Nenäpäivä tarjoaa jokaiselle suomalaiselle tavan osallistua maailman lasten auttamiseen.
– Koronan vuoksi lasten tilanne on huonontunut maailmalla merkittävästi ja pandemialla on kauaskantoisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Kun yhä useampi lapsi jää ilman koulutusta, riittävää ravintoa ja terveydenhuoltoa, avun tarve kasvaa ja turvattomuus lisääntyy. Nenäpäivää tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, Paasio kertoo.
