Tuki kotiapulaisille avaa portin parempaan elämään heidän lapsilleen

Vieraskynäartikkeli: Laura Ventä

Kirjoittaja työskentelee viestinnän asiantuntijana Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:issa

Kotiapulaisten ja heidän lastensa tilanteen parantamisessa on vielä hurjasti työtä tehtävänä maailmalla. Neljä viidestä kotiapulaisesta on epävirallinen työntekijä, vailla työelämän perusoikeuksia. SASKin tuella mahdollistetaan heidän lapsilleen turvallinen lapsuus ja vähennetään lapsityötä alalla.

Kun puhutaan kotiapulaisista, monen ajatukset siirtyvät jonnekin sadan vuoden taakse. Aivan, meillä Suomessa kotiapulaisia – tai virallisemmin kotitaloustyöntekijöitä – on nykyään hyvin vähän. Maailmalla on toisin: yli 15-vuotiaita kotitaloustyöntekijöitä on arvioiden mukaan yli 75 miljoonaa. Työssä aloitetaan tyypillisesti nuorena, ja lapsityötätäkin esiintyy.

Esimerkiksi Indonesiassa on ollut tyypillistä aloittaa työssä heti alaluokkien jälkeen. Suuri osa kotiapulaisista on maalta kaupunkiin muuttaneita tyttöjä, jotka eivät tunne suurkaupungista ketään. He ovat täysin työnantajansa armoilla ja alttiita hyväksikäytölle. SASKin tukema Jala PRT -järjestön tärkein tavoite on saada läpi heidän oikeuksiaan suojeleva laki. Vielä siinä ei ole onnistuttu. Järjestön vaikuttamistyö on silti ollut muulla tavoin tuloksekasta: 11-vuotiaana työnsä aloittaneiden kotiapulaisten määrä on viime vuosina vähentynyt 30 prosentista 10 prosenttiin.

Järjestö auttaa kotiapulaisia myös tarjoamalla suojaa ja tukea työssään vakavasti kaltoin kohdelluille naisille. Se on perustanut turvatalon, jonne voidaan majoittaa orjuuttamista pakenemaan päässeitä naisia ja tyttöjä.
SASKin ja sen tukemien järjestöjen kantava ajatus on kuitenkin se, että parhaiten ja kestävimmin lasten elämä turvataan maksamalla vanhemmille elämiseen riittävää palkkaa. Silloin lasten ei tarvitse tehdä töitä, vaan he pääsevät kouluun ja saavat olla lapsia.

Kohti elämiseen riittävää toimeentuloa

Elämiseen riittävästä palkasta ollaan kotitalouksien työntekijöiden kohdalla kuitenkin hyvin kaukana. Vaatii paljon vaikuttamistyötä, että heidät tunnustetaan työntekijöinä ja heille saataisiin samat oikeudet kuin muillekin työntekijöille: lomat, irtisanomissuoja, sosiaaliturva, kuten eläke, sairausajan palkka tai irtisanomissuoja. Monella ei ole edes työsopimusta. Moni ei myöskään tunne jo saavutettuja oikeuksiaan eikä osaa niitä hyödyntää.

Mosambikissa kotiapulaisilla on ollut oikeus sosiaaliturvaan jo kymmenisen vuotta, mutta se ei ole automaattinen vaan järjestelmään pitää rekisteröityä. SASKin tukema ammattiliitto SINED vaikutti vahvasti sosiaaliturvaoikeuteen ja auttaa nyt jäseniään liittymään järjestelmään. Viime vuoden lopussa rekisteröityneitä oli 2 383. Samalla liitto tekee vaikuttamistyötä sen puolesta, että kotitaloustyötä sääntelevä asetus uudistetaan. Vaatimuksena on muun muassa vähimmäispalkka alalle, kaikille kuuluva sosiaaliturva sekä työnantajien osallistuminen sosiaaliturvamaksuun.

Myös Kolumbiassa ja Filippiineillä kotiapulaisten järjestöt ovat SASKin tuella saavuttaneet aseman vahvoina yhteiskunnallisina vaikuttajina. Kolumbiassa kotitaloustyöntekijät ovat saaneet oikeuden lomarahan kaltaiseen etuuteen, jonka ulkopuolella he ennen olivat. Filippiineillä järjestö on mukana kolmikantaisissa kotitaloustyön minimipalkkaneuvotteluissa – askel kohti elämiseen riittävää palkkaa.

Miksi vaikuttamistyö on tärkeää?

Tämä kaikki saattaa kuulostaa byrokraattiselta – ja sitä se onkin. Vaikuttaminen on usein tuskaisen hidasta työtä, jossa toisinaan otetaan yksi askel eteenpäin ja kaksi taaksepäin, kun olosuhteet tai hallinto muuttuvat. Mutta se on ainoa keino saada aikaan pysyvä ja merkittävä muutos, josta lapset ja tulevat sukupolvet hyötyvät.

Kotiapulaiset ovat maailman heikoimmassa asemassa olevia työntekijöitä. He tekevät työtään piilossa muiden katseilta ja altistuvat monenlaiselle hyväksikäytölle. Monet heistä ovat hyvin nuoria, jopa lapsia. Useat naiset ovat ilman koulutusta jääneitä yksinhuoltajia, joten uravaihtoehtoja heille on hyvin vähän. He tekevät kohtuuttoman pitkiä työpäiviä ja joutuvat liian usein jättämään lapsensa heitteille päivän ajaksi. Yhä harvempi enää asuu työnantajan luona.

Tämän vuoksi kaikesta vaikuttamistyöstä hyötyvät suoraan myös heidän lapsensa. Kun olot paranevat, lapset saavat parempaa ravintoa, turvan ja pääsevät kouluun. Koulunkäynti saattaa olla kiinni esimerkiksi siitä, että vanhemmalla olisi varaa koulupukuun ja koulukyyteihin. Nämä ovat pieniä mutta isoja asioita, jos perhe elää köyhyydessä.

SASK on yksi kahdeksasta järjestöstä, jonka tekemään kehitysyhteistyöhön keräystuottoja käytetään. SASKin Nenäpäivä-hankkeet liittyvät kotiapulaisten ja heidän lastensa aseman parantamiseen Indonesiassa, Filippiineillä, Mosambikissa ja Kolumbiassa.