Maailmassa on nyt enemmän apua tarvitsevia lapsia kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen.
Perinteistä Nenäpäivää vietetään 16. kerran tämän viikon perjantaina. Ympäri Suomea näkyvä kampanja kerää varoja lasten hyväksi tehtävään kehitysyhteistyöhön. Pitkät kriisivuodet ovat nostaneet avun tarpeen ennätyskorkealle. ”Vaikka Nenäpäivä on iloinen kampanja, sen takana oleva asia on kuolemanvakava”, kertoo Nenäpäivä-säätiön toiminnanjohtaja Riina Paasio.
Nälkäkriisi vaati 900 henkeä alueella, jossa Nenäpäivän kuvausryhmä vieraili
”Vaikka Nenäpäivä on iloinen kampanja, sen takana oleva asia on kuolemanvakava”, kertoo Nenäpäivä-säätiön toiminnanjohtaja Riina Paasio.
”Dramaattisena esimerkkinä toimii tämän hetken tilanne Ugandan Karamojassa. Kuvasimme Nenäpäivän tukemista kehitysyhteistyöhankkeista kertovia tv-inserttejä keväällä tuolla alueella. Siellä on ollut tänä vuonna nälkäkriisi, joka vaati 900 ihmisen hengen, mutta uutinen ei ole kiirinyt Suomeen asti yhdenkään median kautta. Jos tällainen tragedia tapahtuisi Euroopassa tai Suomessa, reaktio olisi aivan toisenlainen”, Paasio jatkaa.
”Pelkäämme, että kehittyvien maiden lasten tilanteesta tulee unohdettu kriisi. Viime vuosien peräkkäiset ja osittain samanaikaiset suuret kriisit ovat tarkoittaneet sitä, että elämä on vaikeutunut kehittyvissä maissa monella tapaa. Maailman huomio usein kiinnittyy Ukrainan ja Afganistanin kaltaisiin akuutteihin tilanteisiin, mikä on luonnollista, mutta samaan aikaan äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät ja uhkaavat ihmishenkiä, Ukrainan sodan aiheuttama inflaatio kohottaa ruuan ja perustarvikkeiden hintoja kaikkialla ja koronapandemian seurauksista ei olla vieläkään toivuttu”.
Nenäpäivä kerää varoja yhdeksän suomalaisen järjestön pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön lasten hyväksi.
Koronan vuoksi lapsiköyhyys kasvoi 100 miljoonalla lapsella
Viime vuodet ovat olleet kehitystavoitteille tuhoisia ympäri maailmaa.
”Vuosikymmeniä jatkunut myönteinen kehitys lapsen oikeuksien toteutumiseksi maailmanlaajuisesti on tasaantunut ja jopa osin ottanut takapakkia pitkittyneiden konfliktien, ilmastonmuutoksen ja koronapandemian vaikutusten seurauksena”, kertoo UNICEFIN erityisasiantuntija Tarmo Heikkilä.
UNICEFin mukaan maailmassa on eniten apua tarvitsevia lapsia sitten toisen maailmansodan: humanitaarista apua tarvitsee säilyäkseen hengissä jo yli 300 miljoonaa ihmistä, ja heistä noin puolet on lapsia. Lisäksi koronan vuoksi lapsiköyhyys on kasvanut noin 100 miljoonalla lapsella eli 10 prosentilla pandemian aikaiseen aikaan verrattuna. Satoja miljoonia lapsia elää taisteluiden keskellä eri puolilla maailmaa ja maailmassa on ennätykselliset 100 miljoonasta pakolaista, joista 40% on lapsia.
Koronapandemia tarkoitti myös lasten koulunkäynnille valtavaa takapakkia. Koronasulut kouluissa ovat aiheuttaneet satojen miljoonien lasten kohdalla pitkiä taukoja oppimiseen. Kehittyvissä maissa nyt jopa kaksi kolmasosaa 10-vuotiaista lapsista ei osaa lukea yksinkertaista tekstiä.
Samaan aikaan myös ilmastonmuutos uhkaa ihmishenkiä. ”Noin miljardi lasta eli puolet maailman lapsiväestöstä asuu sellaisissa maissa, joissa on äärimmäinen riski ilmastonmuutoksen vakaville vaikutuksille ja sään ääri-ilmöille”, Heikkilä jatkaa.
Lahjoituksilla muutetaan maailmaa
Koulutus on avain köyhyyden poistamiseen ja Nenäpäivän tuella yhä useampi lapsi pääsee kouluun. Se, että lapsi oppii lukemaan ja kirjoittamaan voi muuttaa hänen koko elämänsä.
