Ei anneta koronan katkaista koulutietä
Korona sulki 194 maassa koulut ja vaikutti yli 1,5 miljardiin lapseen, eli yli 70 prosenttiin maailman koululaisista. Läheskään kaikkialla maailmassa etäkoulu ei onnistu, sillä riittävää teknologiaa ei ole saatavilla ja opettajakunnan ammattitaito ei varsinkaan monessa kehitysmaassa riitä etäopetukseen.
Sen lisäksi, että koulussa on tarkoitus oppia eri aiheista, koulut on perustettu lasten turvaksi ja niiden tehtävänä on tukea lapsen kasvua.
Kehitysmaissa koulut suojaavat lapsia muun muassa työssäkäynniltä, lapsiavioliitoilta ja sukuelinten silpomiselta. Kun koulussa henkilökunta pitää silmällä ja puolustaa lasten oikeuksia, on vanhempien vaikeampi tehdä vääriä, usein myös lainvastaisia, päätöksiä lasten puolesta. Koulujen ollessa suljettuja monet jäävät ilman suojelua. Erityisen haavoittuvassa asemassa kriisitilanteissa ovat nuoret tytöt, jotka joutuvat perheiden ahdingon vuoksi elämään kestämättömissä olosuhteissa.
Liikkumisrajoitukset ja koulujen sulkeminen altistavat varsinkin tyttöjä kotiväkivallalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle. Koronapandemian aikana myös tyttöjen mahdollisuudet huolehtia ehkäisystä heikentyvät. Aikaisempien kriisien perusteella voidaan arvioida, että teiniraskaudet lisääntyvät koronan myötä. Lapsia suojellaan pitämällä pystyssä erilaisia turvataloja ja jakamalla myös koronan aikana tietoa raskauden ehkäisystä.
Perheiden huonontunut taloustilanne tarkoittaa myös sitä, että kaikki eivät palaa kouluun, kun korona ja kesä ovat ohi. Joissain tapauksissa lapset joutuvat jäämään lopullisesti pois koulusta ja käymään töissä elättääkseen perheensä. Perheen talousahdinkoon saatetaan hakea helpotusta myös sillä, että tytär naitetaan esimerkiksi myötäjäisten toivossa. YK:n väestörahasto onkin arvioinut, että koronapandemia voi kasvattaa lapsiavioliittojen määrää tulevan vuosikymmenen aikana 13 miljoonalla. Sekä työssäkäynti ja lapsena solmittu avioliitto määrittävät usein koko lapsen tulevaisuuden, kun kouluun paluu ei ole enää mahdollista. Perheiden taloutta ja lasten asemaan voidaan parantaa esimerkiksi toimivalla sosiaaliturvajärjestelmällä tai myöntämällä perheille mikrolainoja, jotka auttavat yli pahimman ahdingon.
Se, että koulut ovat pitkään kiinni ja yhteisöt eristäytyneitä toisistaan lisää myös todennäköisyyttä sille, että jopa vahingollisia perinteitä noudatetaan kuuliaisemmin. Esimerkki tällaisesta vahingollista perinteestä on tyttöjen sukuelinten silpominen – silpomista on raportoitu tapahtuneen esimerkiksi Keniassa koronan aikaan tavallista enemmän. Laiton ja väkivaltainen toimenpide takaa paikallisten heimojen uskomusten mukaan tytölle paremman aviopuolison ja tulevaisuuden, mutta todellisuudessa aiheuttaa suurta kipua ja altistaa tyttöjä vakaville terveysongelmille. Tyttöjen sukuelinten silpomista estetään kouluttamalla tyttöjä, heidän perheitään ja kyläyhteisöjä silpomisen vaaroista sekä tyttöjen oikeudesta määrätä omasta kehostaan.
Kouluista lapset ja nuoret saavat tuen ja opin lisäksi myös elintärkeää ravintoa ja kenties päivän ainoan kunnon aterian. 370 miljoonaa lasta 143 maassa jäi vaille kunnollista kouluruokaa koronan vuoksi. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä useampi lapsi maailmalla kärsii aliravitsemuksesta – jo muutaman kuukauden aliravitsemuksella voi olla merkittävä vaikutus lapsen kehitykselle. Aliravitsemusta ehkäistään esimerkiksi kouluttamalla perheitä tehokkaista ja kestävistä viljelymenetelmistä sekä antamalla vanhemmille tietoa lasten monipuolisen ravinnon tarpeesta. Tarpeen vaatiessa perheille jaetaan myös ruoka-apua, joka auttaa selviytymään.
