Pete Lattu: Hyvän tekeminen voi olla elämäntapa
Näyttelijä Pete Lattu ei isänä kestä ajatusta lasten pahoinvoinnista tai kaltoinkohtelusta. Nenäpäivä tukee heikoimmassa asemassa olevia lapsia, ja siksi päätös lähteä mukaan oli helppo.
1. Miten isyys on muuttanut tapaasi katsoa maailmaa ja lasten hyvinvointia, näyttelijä Pete Lattu?
Kyllä isäksi tulo muutti elämän arvojärjestyksen kokonaan. Oma hyvinvointi ei enää ole tärkeintä, vaan lasten. Ajatusta lasten pahoinvoinnista tai joutumisesta kaltoin kohdelluksi ei oikein tahdo kestää, ja esimerkiksi tiettyjen elokuvien katsominen tai kirjojen lukeminen tekee tiukkaa. Asiat tulevat lähelle ja koskettavat eri tavalla kuin ennen lapsien saamista.
Omat nuorukaiseni alkavat tosin olla jo lähempänä aikuisuutta kuin pikkulapsivaihetta, joten omassa arjessani lasten hyvinvointiin liittyvät kysymykset pyörivät tällä hetkellä nettisisältöjen, ruutuajan ja riittävän unen ympärillä.
2. Miksi koet tärkeäksi olla mukana tukemassa Nenäpäivää – erityisesti vanhempana?
Maailmassa on tällä hetkellä niin paljon epävarmuutta ja pelon aiheita, että elämä ja tulevaisuus voivat näyttää synkiltä lapsen silmin. Meidän aikuisten tulisi luoda turvallisuutta ja tulevaisuudenuskoa seuraaville sukupolville – tai oikeastaan se on meidän velvollisuutemme. Jos Nenäpäivän kautta voi tukea heikommassa asemassa olevia, on mukaan lähteminen helppo päätös.
3. Mikä on tärkein asia, jonka toivoisit jokaisella lapsella maailmassa olevan?
Luotettava aikuinen, jolle lapsi uskaltaa kertoa huolensa, joka hyväksyy lapsen sellaisena omana itsenään ja on aina lapsen puolella.
4. Vanhemmuus on täynnä iloisia hetkiä: mikä on viimeisin asia, joka sai sinut nauramaan lastesi kanssa?
Ilokseni huomaan, että lapseni ovat perineet älykkään huumorintajun vanhemmiltaan, joten arjessa pääsee usein nauramaan vedet silmissä omien lastensa naseville heitoille.
5. Miten omasta mielestäsi voisimme innostaa suomalaisia osallistumaan enemmän hyvän tekemiseen?
Auttamisessa on se hieno puoli, että myös auttaja saa siitä hyvän mielen. Se on tapa, johon voi kannustaa pienestä pitäen – ja siitä voi tulla suorastaan elämäntapa. Eli jos hyvän tekeminen ei muuten kiinnosta, niin ihan jo itsekkäistä syistä kehottaisin edes kokeilemaan.
