Kuinka paljon Nenäpäivän lahjoituksista menee perille?

18.11.2020
Vuonna 2020 Nenäpäivän lahjoituksilla autetaan 17 eri maassa ja tuetaan esimerkiksi lasten koulunkäyntiä.

Nenäpäivää vietettiin tänä vuonna 13. marraskuuta ja kokoon saatiin suurin onnenpotti vuosiin: hienot 3,3 miljoonaa euroa Nenäpäivän iltaan mennessä. Nenäpäivä kerää varoja maailman kaikkein heikoimmassa asemassa oleville lapsille ja apu menee perille yhdeksän luotettavan järjestön ammattitaidolla. Jotta kampanja voidaan toteuttaa vuosittain ja varoja saadaan kerättyä, liittyy keräykseen myös pakollisia kuluja. Kuitenkin kokonaistuloksesta valtaosa menee suoraan kehitysyhteistyökohteisiin ja auttamiseen.

Nenäpäivän tuotto jaetaan yhdeksän järjestön kesken. Järjestöillä on Nenäpäivä-hankkeita, joiden varojen käyttöä Nenäpäivä-säätiö seuraa. Järjestöt tekevät Nenäpäivä-varoilla työtä, jolla edistetään lasten koulutusta, annetaan turvaa ja puolustetaan lasten oikeuksia, tuetaan lasten monipuolista ravinnonsaantia tai annetaan tarvittavia lääkkeitä, rokotuksiä sekä hoivaa. Vuonna 2020 Nenäpäivän keräysvaroilla autetaan 17 eri maassa Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Yhdeksän järjestön lisäksi noin neljä prosenttia Nenäpäivän tuotosta menee brittiläiselle Comic Reliefille, joka suuntaa Nenäpäivä-varat kehitysyhteistyökohteisiin. 

 

Nenäpäivällä, kuten kaikilla lakia noudattavilla ja laajasti näkyvillä keräyksillä, on myös kuluja. Näistä kuluista on eriteltävissä kolme eri kategoriaa: hallintokulut, markkinointi- ja viestintäkulut sekä keräyksen palveluntarjoajiin liittyvät kulut. 

 

Nenäpäivän hallintokulut pitävät sisällään keräyksen järjestämisen kannalta oleellisia kuluja. Nenäpäivä-säätiö maksaa palkkaa kuudelle vakituiselle ammattitaitoiselle työntekijälle, joiden tehtävänä on muun muassa tehdä Nenäpäivän varainhankintaa, saada Nenäpäivä näkymään ja kuulumaan laajalti ja huolehtia monista rahankeräykseen liittyvistä hallinnollisista tehtävistä. Ammattimainen hallinto onkin keräyksen luotettavuuden perusta. Hallintokuluihin kuuluu myös esimerkiksi Nenäpäivä-säätiön toimistotilan vuokra. 

 

Lisäksi hallintokulut pitävät sisällään kirjanpidon kulut. Ilman ammattitaitoista kirjanpitoa ja tilintarkastajaa ei keräystä voitaisi toteuttaa luotettavasti; kunnollisella kirjanpidolla huolehditaan, että varat menevät varmasti perille avustustyöhön. Nenäpäivä-säätiön on tehtävä myös poliisihallitukselle lakisääteiset varainhankintaan liittyvät selvitykset.

On hyvä huomioida, että Nenäpäivän järjestöt ovat sitoutuneet siihen, ettei Nenäpäivän varoilla kateta järjestöjen hankkeiden hallintokuluja Suomessa vaan jokainen euro menee järjestöiltä suoraan perille avustuskohteisiin.

Nenäpäivä käyttää joka vuosi myös pienen osan budjetistaan kampanjan markkinointiin ja viestintään – tällä tavoin varmistetaan riittävä näkyvyys ja tuetaan keräyksen varainhankinta! Markkinointi- ja viestintäbudjetilla tehdään esimerkiksi some- ja bannerimainontaa. Onneksi Nenäpäivän viestiä vievät eteenpäin Nenäpäivän yhteistyökumppanit kuten Yle ohjelmatoiminnallaan sekä monet pro bonona Nenäpäivää viestintäkanavissa nostavat kumppanit – heitä on kiittäminen Nenäpäivän laajasta näkyvyydestä! 

Markkinointi ja viestintäkuluihin kuuluu myös vuosittainen 50 000 punnan lisenssimaksu, jonka Nenäpäivä-säätiö maksaa Comic Reliefille Red Nose Day -konseptin käyttämisestä.

Jotta varoja saataisiin kerättyä tehokkaasti, on Nenäpäivä-säätiön maksettava monesta lahjoitustavasta osuus keräyksen palveluntarjoajille. Suurin osa Nenäpäivän lahjoituksista tulee tekstari- ja automaattipuhelinlahjoituksina, joissa on suhteessa suurimmat kulut johtuen operaattoreiden perimistä kuluista ja arvonlisäverosta. Yksittäisestä tekstiviestilahjoituksesta kulu on noin 15 prosenttia ja automaattipuhelulahjoituksesta 7–10 prosenttia, operaattorista ja lahjoitussummasta riippuen. 

Nenäpäivän yleisö kuitenkin selkeästi pitää tekstiviestien ja automaattipuheluiden kautta lahjoittamista helpoimpana keinona osallistua keräykseen. Näin ollen näistä lahjoitustavoista ei voida luopua: ilman tekstareita ja automaattipuheluita emme saisi läheskään yhtä paljon apua perille ja keräyspotti jäisi vaatimattomaksi.

 

Nenäpäivä-säätiö haluaa tuoda läpinäkyvästi esille nämä keräykseen liittyvät kulut – toivottavasti myös operaattorit tulevaisuudessa tukisivat hyväntekeväisyyttä, eivätkä perisi lahjoituksista kuluja! Nenäpäivä-kampanja pyrkii myös kannustamaan ihmisiä lahjoittamaan enenevissä määrin tavoilla, joissa on huomattavasti matalammat kulut, esimerkiksi MobilePaylla, Pivolla tai verkkomaksuna. 

 

 

 

Vuonna 2019 Nenäpäivän kuluihin meni 2,3 miljoonan kokonaistuloksesta kuluja seuraavasti: hallintoon 20,9 %, markkinointiin ja viestintään 2,2 % ja keräyksen palveluntarjoajien kuluihin 11,9 %. Vuonna 2020 Nenäpäivän kulut ovat suhteessa pienemmät johtuen huomattavasti paremmasta kokonaistuloksesta. Lopulliset luvut varmistuvat keväällä 2021, kun tilinpäätös vuodelta 2020 vahvistetaan. 

 

Nenäpäivää ei olisi mahdollista toteuttaa yhtä näyttävästi ilman Ylen ohjelmatoiminnallista tukea ja suurta joukkoa tunnettuja neniä, jotka osallistuvat Nenäpäivään ilman rahallista korvausta. Tänä vuonna esimerkiksi Mikko Kekäläisen kuvausmatka Keniaan toteutettiin osana Ylen ohjelmatoimintaa ja Nenäpäivä-lähetyksessä esiintyneet artistit ja näyttelijät antoivat omaa aikaansa hyväntekeväisyyteen Nenäpäivä-säätiön kutsumina. Lämmin kiitos kuuluu sille suurelle joukolle ihmisiä, jotka antavat Nenäpäivälle ammattitaitoaan ja aikaansa – kiitos, että olette mukana auttamassa maailman lapsia! 

 

Nenäpäivä-säätiö haluaa kiittää myös jokaista lahjoittajaa. Jokainen pienikin summa on keräyksen kannalta arvokas ja yhdessä saamme valtavasti hyvää aikaan.